Kuva puussa olevasta päästä oli piirtynyt jonnekin mielen perukoille matkailuaiheisista blogeista ja lehdistä. Ayutthayan reissu oli suunnitelmissa monta vuotta, mutta laiskuus otti vallan aiemmilla reissuilla. Viime Bangkokin reissulla päätimme ryhdistäytyä ja käydä katsomassa löytyisikö sitä päätä.
Heräsimme aikaisin (mikä tuntuu lomalla aina yhtä tuskaselta) ja suuntasimme Bangkokin rautatieasemalle. Business-paikkojen sijaan saimme 20 bahtilla seisomapaikat Ayutthayan junaan, jossa ilmastoinnin virkaa hoiti avoin ikkuna. Koska olimme ainoat turistit vaunussa, ihmiset innokkaina halusivat luovuttaa paikkansa meille. Matkasimme Bangkokin esikaupunkialueiden ja peltojen läpi n.80 kilometrin päässä sijaitsevaan entiseen Siamin pääkaupunkiin.
Unescon maailmanperintökohteeksi 1991 listatut Ayutthayan rauniot muodostavat Ayutthayan historiallisen puiston. Ennen burmalaisten tekemää hävitystä, Ayutthaya oli kukoistava kauppakaupunki.
Junan saavuttua laiturille, lähdimme kevyin kantamuksin kohti ulko-ovea, josta otimme lavataksin 300 bahtin tuntihintaan. Mukava kaveri kuljetti meitä läpi kaikki tärkeimmät puiston nähtävyydet. Omatoimireissu ja aikaisin herääminen olivat loistovalinta. Puolen päivän jälkeen Ayutthaya täyttyy bussilastillisista turisteja ja hyvällä tuurilla olimme jokaisessa paikassa juuri ennen bussilastin saapumista. Sen ansiosta temppelikuvissa ei komeile satoja muita turisteja.
Ayutthayan omatoimireissun hinnaksi tuli yhteensä alle 1000 bahtia, mikä oli yli puolet halvempi kuin halvin tarjolla oleva bussireissu. Lisäksi oli paljon mukavampaa reissata oman aikataulun mukaan ja ilman sataa muuta turistia hengittämässä niskaan jokaisen buddhan kohdalla. Parasta päiväreissussa oli nähtävyyksien lisäksi matkaaminen paikallisjunalla kovilla penkeillä paikallisten keskuudessa.
Destination LOMA 
Leave a comment