Terve terve, mitä kuuluu, kukkuluuruu? Kahden koronavuoden jälkeen tuo kulunut lausahdus tuntui niin ihanalta, että meinasin kapsahtaa sen sanojan kaulaan turistisen Puerto Ricon rantabulevardilla. Meidän suunnitelma oli suunnata Dubaihin vanhoille kotiseuduille, mutta koronasäätö (=vaadittavat PCR testit) saivat meidät muuttamaan suunnitelmia. Espanjaan pääsi aikuiset kolmen rokotteen rokotetodistuksella ja alle 12v lapsilta ei vaadittu mitään, joten Espanja kutsui. Satuin saamaan lennot Finskiltä juuri, kun Espanjan koronavaatimukset helpottuivat, mutta kärppänä oli moni muukin, sillä hinnat nousivat 150€ varausvaiheessa, kun painoin backspace näppäintä.
Yleensä ollaan varailtu hirveällä riskillä hotelleja, eikä olla maksettu peruutusoikeudellisesta hinnasta, mutta korona on kyllä muuttanut tämän ja suosiolla maksoin pari sataa lisähintaa joustavasta yöhinnasta. Mielenrauhaa se toi nimittäin perheeseen napsahti kaikille korona kaksi viikkoa ennen reissua (kaksi oireetonta ja kaksi kevyellä flunssalla). Olen aikaisemmin karttanut Kanarian saaria. En kyllä tiedä miksi. Minä, jolla ei ole ollut mitään vaikeutta viettää 30 kesää Rodoksella. Minulla ei siis ole mitään turismipaikkoja vastaan. Itse asiassa viihdyn niissä oikein hyvin. Jostain syystä Kanaria oli vain jäänyt, vaikka Espanjan muut paikat Marbellasta Madridiin olikin testattu. Ohessa viikon ajan fiiliksiä.
PUERTO RICO/AMADORES
Kaikki toimi hyvin. Oli rantaa, ravintoloita ja hupia. Lapsille olisi ollut Angry Birds puistoa ja minigolfrataa. Molemmat päätettiin testata ensi kerralla, sillä pojat viihtyivät niin hyvin hotellissa ettei yhtään futismatsia tai lastendiskoa saanut jättää väliin. Asuimme RIU Vistamar hotellissa, joka sijaitsi Amarodes rannan puolella ylhäällä rinteessä. Hotellilta pääsi taksilla näppärästi vajaalla 4€lla per suunta Puerto Ricon keskustaan. Alhaalta Amadoresista menee myös hyväkuntoinen, kävelyreitti suoraan Puerto Ricon pieneen satamaan. Kaunis merinäkymä tulee kaupanpäälle. Amadoresista ei paljon jää kirjoitettavaa. Pieni poukama, jossa muutama kauppa, ravintola ja hieno ranta.
Puerto Ricon ranta näytti mukavan rennolta, tosin alueen kauneimmaksi väitetään Amadoresin poukamaa. Molemmille löytyy varmasti oma kannattajakuntansa. Rannasta poispäin käveltäessä löytyy uusi Mogan Mall, josta löytyi vaatekauppoja ja ravintoloita. Ainakin urheilukaupoissa oli kilpailukykyiset hinnat. Ainoaksi ostokseksi reissussa jäi Barcelonan plakaatti katukaupasta, futispallo ja rantalelut, joista kaksi viimeksi mainittua jätettiin hotellille muiden matkailijoiden iloksi. Mogan Mallia vastapäätä on myös isompi Sparin herkkukauppa, jonka juustohuoneessa olisin voinut viettää tunteja.
Seuraavalla kerralla voisin hyvin ottaa hotellin myös Puerto Ricon rinteestä. Puerto Rico vaikutti leppoisalta lomapaikalta ja meillä säät suosi ihan ok helmikuussa. Sää taisikin olla se kaikista googletetuin asia Puerto Ricossa ennen reissua ja paikka valikoitui sen takia, että Puerto Ricoa kehutaan Gran Canarian aurinkoisimmaksi paikaksi. Olimme matkalla hiihtoloman aikaan eli puolessa välissä helmikuuta. Aurinko paistoi yhtä päivää lukuun ottamatta, tosin aamuisin ja iltaisin oli viileä. Onneksi olin pakannut farkkuja ja collegetakkeja, tulivat käyttöön (samoin villasukat huoneessa). Tykkäämme yleensä paljon lämpimämmästä ilmasta, joten jos on tottunut Thaimaan ja Lähi-Idän lämpöihin, voi helmikuinen Kanaria tuntua kolealta. Lämpötila pyöri päivisin 21-25 asteen välillä, joten kyllä sieltä mukavan rusketuksen kera tultiin kotiin.
PÄIVÄ POIS RICOSTA
Maanantaina ilma oli aamulla sen verran viileä, että päätettiin ottaa se reissupäiväksi. Hyvä näin, sillä maanantain jälkeen aurinko paistoi ja sää suosi. Otimme aamusta taksin Palmitos Parkiin, jota meille oli suositeltu. Taksi maksoi Riu Vistamar hotellilta 36€. Palmitos Park eläintarhassa oli pitkä jono ja pilvistä ripotteli vettä. Olin kypsähtänyt, kun oli kylmä. Palmitos Parkia kaikki suositteli, mutta rehellisesti, oli iso pettymys hintaansa nähden. Puisto maksoi 33€ aikuiselta ja 24€ lapselta. Aika suolainen hinta mielestäni, varsinkin perheeltä. Parasta oli delfiinishow ja se Leijonakuninkaassa ollut tyyppi, joka vetää sitä sikaa hännästä, kun siltä pääsee rupsu. Olisko ollut magnusti. Lapset kuitenkin nauttivat, äiti vaan vähän kitisi. Palmitos Parkista otettiin taksi Maspalomasiin, tarkemmin Riu Palacen eteen , josta meni suora kävelytie dyyneille. Taksi maksoi vajaa 14€. Ei nähty yhtään alastonta ihmistä, vaikka niistä lentoemäntäystävä varoitteli. Sen sijaan saatiin paljon hupia hyppelystä hiekassa, free of charge. Dyyneillä vierähti aikaa ja olihan ne hauska nähdä. Dyyneiltä suunnattiin johonkin lähiravintolaan, sillä pienimmällä tuli nälkäkiukku.
MENISINKÖ UUDESTAAN?
Rehellisesti menisin. Gran Canaria toimi hyvin ja varsinkin Amadoresin ja Puerto Ricon alueet olivat siistejä ja infraltaan toimivia. Voisin jopa antaa mahdollisuuden myös Playa Del Inglesille, vaikka Puerto Ricon kompaktius vetosikin tai lähellä olevalle Moganin satamalle, johon ei hyvästä yrityksestä huolimatta päästy (syytän lastendiskoa, jota ei missään nimessä voinut jättää väliin). Jos olisimme olleet reissussa kaksi viikkoa, olisimme vuokranneet auton ja kiertäneet saarta enemmän. Nyt tarkoitus oli vaan nollata. Jos etsii jotain paikallista eksoottisuutta, en valitsisi Puerto Ricoa tai Amadoresia, mutta lapsiperheelle, joka haluaa pienen, helpon breikin arjen pyörityksestä keskellä talvea, paikka tarjoaa just sitä.
Destination LOMA 
Leave a comment