Qatar Airways Business Class

(Alkuperäinen postaus julkaista vuonna 2019)

Normaalisti meillä ei ole ollut tapana tehdä lentoyhtiöarvosteluja, mutta koska itsekin etsin aika paljon tietoa Qatar Airwaysta yhtiönä ja varsinkin sen businessluokasta, päätimme tehdä poikkeuksen. Tämä reissu ei itse asiassa ollut ensimmäinen, joka meidän piti lentää Qatar Airwaysilla. Puolitoista vuotta sitten olimme varanneet Qatarilta lennot Dohan kautta Dubaihin, mutta valitettavasti konflikti Qatarin ja muiden arabivaltioiden välillä esti meidän lennot Dubaihin tuolloin. Qatar hoiti peruutuksen mallikkaasti ja rahat kilahtivat luottokortille nopeassa ajassa.

Lensimme Krabille Dohan kautta ja takaisin, kaikki lennot businessluokassa. Aika moni Qatarin businessluokkaa harkinnut tietää, että Qatarin businessluokka on valittu maailman parhaaksi, joten jaarittelut sikseen ja meidän mielipide kehiin.

MILLÄ LENNETTIIN?

Helsinki-Doha väli lennettiin Airbus 330-300 koneella. Tätä reittiä lennetään myös pienemmällä Airbussilla sesongin ulkopuolella. Doha-Krabi väli lennettiin 787-800 Dreamliner koneella. Näistä 787 koneessa oli ehdottomasti miellyttävämmät ja tilavammat istuimet, ei 330ssakaan pahat ole, mutta etenkin ikkunaistuin tuntui hieman kapoisemmalta. 787 layout palvelee paremmin varsinkin yksin matkustavia, sillä kaikista istuimista on kulku käytävälle. 330ssa ikkunapaikalta joutuu loikkimaan toisen yli. Molemmissa koneissa istuimet menevät makuuasentoon ja moneen eri asentoon makuun ja istumisen väliltä.  Vierekkäin olevien istuinten väliin saa screenin antamaan yksityisyyttä.

787ssa käsinojasta löytyy kuulokkeet ja vesipullo, 330ssa ne on aseteltu taka/sivupöydälle. 787ssa kengät sai näppärästi piiloon pieneen lokeroon käsinojan viereen. Molemmista löytyi latauspistokkeet elektronisille laitteille. Itse tykkäsimme enemmän 787 layoutista. Takaosa koneessa oli tilavampi ja sieltä löytyi tilaa lueskella lehtiä ja leppuuttaa jalkoja. Lisäksi tarjolla oli aina snackseja. Sen sijaan 330n kosketusnäytöllinen näyttö toimi huomattavasti paremmin. Itselläni 787 Doha-Krabi välisen lennon näyttö ei toiminut kosketuksella ollenkaan, ainoastaan kaukosäätimellä.

RUOKA JA JUOMAT

On demand ruokailut sopivat meille sylilapsen kanssa matkustaessa hyvin. Samalla, kun toinen nukutti lasta, toinen sai syödä rauhassa. Tai jos halusi nukkua ensin itsekin, pystyi ruoan tilaamaan myöhemmin. Ruokatarjoilu loppui 90 minuuttia ennen laskua.

Ensimmäisellä aamulennolla söin alkupalaksi kreikkalaista jugurttia ja granolaa sekä pääruoaksi egg pouchin. Molemmat olivat oikein hyviä. Toisella aamulennolla jatkoin jugurttilinjalla ja pääaamiaiseksi otin fish congeen. Oli vähän liian eksoottinen minun makuun. Onneksi capuccino ja croissantit maistuivat. Molemmilla iltalennoilla otin arabic meze setin alkuun, johon kuului tabouleh, baba ganoush ja hummus leipien kera. Pääruoaksi otin tortellinisetin, joka oli oikein maukas. Viinit ja shampanjat oli myös buenot. Mies tilasi mini sliders setin ja toisella lennolla tenderloin beefin, joka kuulemma lentokoneruoaksi oli oikein maittava. Jälkkäriksi molemmat tilasivat jäätelöä. Alkudrinksuksi tarjottiin Qatar Airwaysin signaturejuoma eli mint lemonade. Maistui meille, kuten myös shampanja sen jälkeen. 

MITÄ EXTRAA?

Istuimelta löytyi jokaisella lennolla Nappa Dorin pussukka, joiden sisältä löytyi sukat, korvatulpat, silmälaput ja Castello Monte Vibianon  voidetta, huulirasva ja kasvosuihke. Bricksin kosmetiikkasetti on siis vaihtunut hiljattain Nappa Doriin. En ollut kuullutkaan koko merkistä, piti käydä ihan googlaamassa.

Iltalennolla jaettiin The White Companyn pyjamat. Kokoa oli ainoastaan medium, eikä 186cm miehelle löytynyt L-kokoa, mikä hieman ihmetytti. Viihdykettä riittää, mutta touch screen ei toiminut ihan ongelmitta 787 koneessa. Airbussin versio toimi paremmin. Taisin katsoa itse yhden elokuvan (joku superlässynlässyn romanttinen komedia, joka oli niin huono, ettei nimikään jäänyt muistiin..tämä ei tosin ole Qatarin vika, lähinnä Hollywoodin tai sitten ihan vaan katsojan).  Paluulennolla katsoin luvattoman monta New Girl jaksoa. Muuten aika meni nukkuessa tai pikkuapinaa viihdyttäessä.

QATARIN BUSINESS LASTEN KANSSA

Neljällä lennolla oli aika vaihtelevat palvelut lapsille. Jokaisella lennolla oli ystävällinen palvelu ja lapset otettiin todella hyvin huomioon, mutta epätasalaatuisuutta oli havaittavissa. Kahdella lennolla jouduimme pyytämään sylilapsen istuinvyön itse, kun kone lähti ja sitä ei oltu vielä tuotu. 787 lennoilla sylilapsen pelastusliivi tuotiin vasta koneen ollessa ilmassa. 330ssa molemmat tuotiin välittömästi.

Ensimmäisellä lennolla lapsille tuotiin pienet reput, joista löytyi piirrustuskyvät ja touhuvihko. Toisella lennolla pojat saivat samat reput ja sylilapsi lisäksi pehmokirjan ja pussukan, jossa oli vaippa, puhdistusliinat, talkkia ja rasvaa. Kolmannella lennolla näitä extroja ei tullut. Sylivauvan ateria oli joko vihannes tai hedelmäsose. Vihannespyreen sai lämmitettynä. Isommalle pojalle olin tilannut lastenaterian. Aamiainen oli munakas, nakkimakkara ja perunaa. Lisäksi hänelle tuotiin normaaliin ateriaan kuuluvat leivät/croissantit. Iltalennolla isompi sai kivan illallisboksin, jonka ruoka maittoi ja josta löytyi myös snackseja.

Viihdykettä löytyi mukavasti. Isompi katseli lasten elokuvia ja nuoremmalle kelpasi Nalle Puh elokuva ja Paw Patrol jaksot. Meille kävi tuuri siinä mielessä, että kaikilla lennoilla businesksestä löytyi vapaita paikkoja, joten sylilapsi sai nukkua yhdellä tuolilla ja itse saatiin syödä rauhassa. Isompi poika (7v) viihtyi lennolla sen verran hyvin, ettei sieltä tainnut kuulua pihahdustakaan (saati sitä, milloin ollaan perillä), eikä jätkää haitannut istua yksin. Ainut kommentti taisi olla se miksi Helsinki-Doha välillä se viereinen setä katsoi koko ajan hänen Hotel Transylvania elokuvaa eikä omaa elokuvaansa.

DOHAN LOUNGE

Hervoton. Sitä oli Dohan Al Mourjan lounge. Tilaa riitti ja varmaan tämän takia lounge tuntui aina melkein tyhjältä. Vain muutamia ihmisiä oli ripoteltu sinne tänne. Perheille oli omat rauhalliset tilat voileipäravintolan suunnalla. Omien loossien lisäksi pienemmille löytyi leikkihuone ja isommille pelihuone, josta löytyi iso pöytäfutis ja pleikkareita. Pleikkareista löytyi vain yksi peli ja menolennolla pöytäfutiksesta puuttui pallo. Pienten huoneessa oli vain muutama leikkipalikka, piirrustuspaperia olisi ollut hyvä olla, kun kyniä löytyi kuitenkin iso kasa. Virvokkeita löytyi useasta paikkaa, samoin kahvikoneita, alkoholit tarjoiltiin tiskin takaa. Menomatkalla testasimme voileipäbaarin tarjontaa ja paluulennolla yläkerran ravintolan. Ihan ok sapuskaa, ei mitään valittamista, ehkä hieman rajoitetut valikoimat vaan.

OLIKO SE MAAILMAN PARAS?

Odotettiin ehkä hieman enemmän tasalaatuisuutta, mutta hyvähän se oli, paras business luokan kokemus tähän mennessä. Pidettiin etenkin on demand ruokailusta, istuimista ja tarjoiluista. Palvelusta jäi mieleen Helsinki-Doha väliltä Petar stuertti, joka osasi lukea shampanjartarpeet sekä Krabi-Doha lennolta indonesialainen Octavios stuertti sekä Smriti lentoemäntä. Muutamaan otteeseen palvelulöpinät tuntui tulevan aika monotonisesti, mutta lähes poikkeuksetta palvelu oli erittäin hyvää. Emme katso olevamme mitään business experttejä, vaikka business lentoja on kertynyt useita, mutta tämän kokemuksen perusteella valitsisimme mielellämme Qatarin business lennot uudestaankin. 

Qatar Airways on ainakin aiemmin tarjonnut stop-over mahdollisuutta Dohaan. Itse vierailimme Dohassa vuonna 2015, ajatuksia kaupungista voi lukea oheisesta artikkelista Doha – Qatar.